Soinille tuli noutaja

Soinille tuli noutaja

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on tehnyt suomalaista poliittista historiaa, jonka veroista on lähihistoriassa tuskin kenelläkään muulla kuin presidentti Urho Kekkosella. Soini on luonut suomen maaseudun puolueen (SMP) raunioilta oman puolueen ja johtanut sitä melkein koko puolueen 20 vuotisen historian ajan.

Timo Soini oli syy, miksi lähdin mukaan politiikkaan. Hänen kykynsä puhua populistisesti eli vaatia asioita, joita enemmistö haluaisi, kehumalla ”todellista kansaa” ja pilkkaamalla räikeästi poliittisia vastustajiaan vetosi myös minuun. Se mitä perussuomalaiset Timo Soinin suulla ovat luvanneet ja mitä ovat valtaan päästyään toteuttaneet jääkööt lukijoiden omaksi arvioitavaksi.

Timo Soinin valta-asema puolueen suvereenina johtajana alkoi murtua vuoden 2015 Turun puoluekokouksesta alkaen. Soinille ei varteenotettavia haastajia ole ilmaantunut missään vaiheessa. Oululainen varavaltuutettu ilmoitti haastavansa puheenjohtajan Turun puoluekokouksessa 2015, mutta hän oli haastajana lähinnä vitsi. Sama henkilö on perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaana Oulussa kevään 2017 vaaleissa. Sama mies on tuomittu 2016 kaksi kertaa rikoksista, jotka ovat kohdistuneet oman puolueen paikallista jäsentä kohtaan.

Soinin asema alkoi murtua, kun puoluekokouksessa äänestettiin puolueen varapuheenjohtajista. Kolmanneksi varapuheenjohtajaksi perussuomalaiset eivät valinneet Soinin suosittelemaa Juho Eerolaa, vaan valituksi tuli oululainen Sebastian Tynkkynen. Tynkkysen korostamat teemat vetosivat puoluekokousväkeen kuin viina alkoholistiin. Tynkkynen puhui kentän äänellä: itsenäinen rahapolitiikka, EU-kritiikki ja monikulttuurisuuden vastustaminen. Valintansa jälkeen Tynkkynen totesi: ”Valintani on ehdottomasti hyvin selkeä signaali puoluejohtoa ja sen linjaa kohtaan”.

Tynkkysen valinta kumpusi erityisesti kentän tyytymättömyydestä perussuomalaisten hallitustaipaleen alkuun. Keväällä käytyjen eduskuntavaalien 2015 aikana televisiossa pyöri puolueen mainos ”Piikki kiinni”, joka oli perussuomalaisten vaalien kärkiteema. Suomeksi sanottuna Kreikkaan ei enää rahaa. Perussuomalaiset olivat välittömästi hallitustaipaleen alkumetreillä kuitenkin hyväksymässä Kreikan 3. tukipakettia. Kenttä ei voinut uskoa tätä todeksi.

Timo Soini ja muu puoluehallitus vastasi kentän ääneen erottamalla Sebastian Tynkkysen puolueesta. Tekosyy erottamiselle saatiin, kun Tynkkynen vaati koolle puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston yhteiskokousta päättämään perussuomalaisten jatkosta Suomen hallituksessa. Tynkkynen erotettiin puolueesta puoluehallituksen kokouksessa, jossa hän ei itse ollut paikanpäällä. Hän oli kokouksen aikaan Pohjoismaiden poliittisten nuorisojärjestöjen kokouksessa Islannissa. Tynkkynen oli saanut laajaa kannatusta vaatimuksilleen.

Turun puoluekokouksessa kaikista puhujista selkeästi kovimmat aplodit sai europarlamentaarikko Jussi Halla-aho. Sali raikui hänen pitämänsä puheen jälkeen ja puheen aikanakin. Tuolloin tajusin, että Jussi Halla-aho on ainoa, joka pystyisi haastamaan Timon Soinin puheenjohtajavaalissa. Tämän näki myös Timo Soinin ilmeestä Halla-ahon puheen aikana.

Halla-ahoa ei kuitenkaan mielletä johtajaksi ja hänellä ei ole kokemusta puheenjohtajuuksista puolueen toimielimissä. Ei paikallisyhdistyksen, piirin tai muunkaan puolueen organisaation puheenjohtajuuksia.

Kirjoitin blogissani 19.9.2016, että ”perussuomalaisten puheenjohtaja vaihtuu”. Tiesin, että haastajia Timo Soinille tulee, mikäli hän on edelleen ehdolla puheenjohtajaksi puoluekokouksessa 2017. Soini on pedannut paikkaansa Jussi Niinistölle, joka on ollut puolueen 1. varapuheenjohtaja pitkään. Homman piti mennä niin, että Soini jatkaa puheenjohtajana vuoteen 2019 saakka ja Jussi Niinistö jatkaa siitä. Niinistön valinta puolueen puheenjohtajaksi oli tarkoitus varmistaa tekemällä hänet tunnetummaksi ehdokkaana presidentinvaaleissa 2018.

Yllätyin Jussi Halla-ahon ilmoituksesta 30.12.2016, että hän lähtee erittäin todennäköisesti puheenjohtajaehdokkaaksi puoluekokouksessa 2017, riippumatta siitä onko Soini ehdolla vai ei. Mielessäni olin pohtinut muita vaihtoehtoja haastajaksi, mutta rehellisesti sanottuna toista varteenotettavaa haastajaa en ole keksinyt. Heikoimmillakin avuilla olisi todennäköisesti pärjännyt, mutta nyt tilanne on saletti. Jussi Halla-ahosta tulee perussuomalaisten puheenjohtaja kesällä 2017.

Kenttä on pettynyt Soinin johtaman perussuomalaisten politiikkaan. Kaikki vaalilupaukset on petetty. Ainakin kärkiteemat, joilla edelliset vaalivoitot on ansaittu. Kenttäväkeä ei paljoa kiinnosta se, että Soini sai korjattua SMP:n kokeman vääryyden eli seteliselkärankaisten puoluetukilain. SMP:läiset eli perussuomalaisittain ”soiniuskovaiset” ovat tietenkin asiasta eri mieltä.

Soini on selkeästi havainnut nuivien uhkan ja puoluetoimiston mukaan kuntavaaleihin lähdetäänkin SMP:läiset kärkenä: ”vanhat konkarit tietävät kuinka vaalit voitetaan”. SMP:läisiä on viimeaikoina lennätetty aina Brysseliin saakka, jotta heidät saataisiin pidettyä tyytyväisinä. Heitä tultaisiin tarvitsemaan kesän 2017 puoluekokouksessa ja puheenjohtajavaalissa.

Puoluekokouksessa saavat äänestää kaikki kokousvuoden 2017 ja edellisen vuoden 2016 puolueen jäsenmaksunsa maksaneet. Parhaimmillaan maksaneita jäseniä puolueella oli noin 10 000, mutta tällä hetkellä arvioni mukaan enintään 5000. Puoluetoimiston ja Soinin hokema 10 000 jäsentä on historiaa ja perustan väitteeni sille jäsenkehitykselle, mikä Pohjois-Pohjanmaalla on vallinnut vuosina 2015 ja 2016.

Puoluekokoukseen saapuu todennäköisesti reilut 1000 äänioikeutettua. Soinin vahvuudeksi äänestyksessä voidaan laskea se, että nimenomaan soiniuskovaiset ovat maksaneet puolueen jäsenmaksunsa ajallaan. Halla-ahon kampanjapäällikön tärkein tehtävä olisikin saada Jussin kannattajat maksamaan jäsenmaksut, sillä juuri tämä porukka on ollut eniten pettynyt puolueen politiikkaan ja jättänyt maksunsa maksamatta.

MTV toimitti kyselyn perussuomalaisten piirihallitusten jäsenille ja kyselyn mukaan 55% halusi Soinin jatkava puheenjohtajana. Pari vuotta sitten saman kyselyn tulos olisi lähennellyt 100% lukemia. Kyselyn aikaan ei Halla-ahon ehdokkuus ollut vielä tiedossa. Kyselyssä eivät ole mukana myöskään perussuomalaiset nuoret, jotka lukeutunevat Halla-ahon kannattajiin. Nuorten äänillä oli vahva vaikutus Tynkkysen valintaan puolueen varapuheenjohtajaksi. Tynkkysen saama kohtelu ei varsinaisesti ole nostanut Soinin osakkeita nuorten parissa. Nuorisojärjestön jäsenmääräkehitys on ollut päinvastainen puolueen jäsenmääräkehitykseen nähden. Nuorisojärjestön jäsenyys ei kuitenkaan tuo äänioikeutta emopuolueessa, vaan puolueen jäsenmaksu tulee olla maksettuna erikseen.

Puolueen tulevaisuus

Halla-aho tarvitsee tuekseen nuivan varapuheenjohtajiston pelkästään oman kokemattomuutensa vuoksi. Puoluekokouksessa tultaneen näkemään varapuheenjohtajaehdokkaina nuivalta osastolta ainakin Juho Eerola, Sebastian Tynkkynen ja Laura Huhtasaari. Heillä on myös hyvät mahdollisuudet tulla valituiksi, kun Halla-aho valitaan puheenjohtajaksi. Rannalle jäisi tällöin Niinistö. En usko Hanna Mäntylän olevan käytettävissä varapuheenjohtajaksi.

Puoluesihteerinä on toiminut nuivien Riikka Slunga-Poutsalo. Hänellä ei ollut haastajaa Turun puoluekokouksessa 2015. Kentällä puoluesihteerin suhteen on kuulunut soraääniä. Nuivien nousu puolueen johtoon tullee pelastamaan kuitenkin hänen paikkansa puoluesihteerinä, mikäli hän on käytettävissä. Puolueen lehden päätoimittajana jatkaa nuivien Matias Turkkila.

Puoluetoimiston työsopimukset uusitaan todennäköisesti kahden vuoden välein aina puoluekokouksen jälkeen. Työmies Putkonen ei ole varsinaisesti kenttäväen suosiossa, mutta puoluetoimiston ja Soinin kylläkin. Nuivien tullessa valtaan Putkonen saanee lähteä, sillä muunlainen päätös nakertaisi välittömästi Halla-ahon johtaman puolueen sisäistä uskottavuutta.

Puolue asemoituu reilusti nykyistä oikeammalle. Köyhien asia saa jäädä, eikä puolue ole enää yleispuolue. Tärkeimpinä teemoina tullaan näkemään nuivan manifestin sisältö eli tiukempi maahanmuuttopolitiikka. Lisäksi EU- ja eurovastaisuus sekä natomyönteisyys.

SMP:läisten hyysääminen puolueen sisällä loppuu ja nuorempi sukupolvi saa mahdollisuuden. Puoluetta voidaan alkaa kutsua aidosti perussuomalaisiksi ja ulkomailla rinnastetaan puoleisiin, kuten Front National (Kansallinen rintama, Ranska), PVV (Vapauspuolue, Hollanti), Sverigedemokraterna (Ruotsi), AfD (Vaihtoehto Saksalle).

Vaikutukset Suomen politiikkaan

Soini nimesi perussuomalaiset ministerit itsevaltiaan tavoin ihan itse. Miksei näin tekisi puheenjohtajana myös Halla-aho? Tämä tarkoittaisi koko perussuomalaisen ministerikaartin vaihtoa?

Kelpaisiko nykyinen hallitusohjelma Halla-ahon johtamille perussuomalaisille?

Entä kelpaisiko Halla-ahon ministerivalinnat tai ohjelma muille hallituskumppaneille?

Perussuomalaisten kesän 2017 puoluekokous on siis merkittävä tapahtuma Suomen politiikan kannalta ja ennustankin ennenaikaisia eduskuntavaaleja.

Entä säilyvätkö kuntavaaleissa keväällä valittujen valtuustojen perussuomalaiset ryhmät yhtenäisinä? Paikoittain vaaleissa ehdokkaana olleet huomaavat SMP:läisten jakaneen luottamustehtävät ohi perussuomalaisten ja tekevät omat johtopäätöksensä?

Mikä on äänestäjän kuluttajasuoja kuntavaaleissa? Äänestääkö hän Soinin perussuomalaisia vai Halla-ahon perussuomalaisia?

Mitä Soinille jää

Soinille jää perussuomalaisten tukisäätiö. Puolue on pumpannut rahaa säätiöön ja säätiön hallitus päättää varojen käytöstä suvereenisti. Säätiön hallitus päättää itse hallituksen kokoonpanon ja täydentää itse tarvittaessa itseään. YLE ajankohtaisen kakkosen toimittaja Timo Seppänen kirjoitti näin: ”kaltaiseni pölvästi kuvittelee tietenkin, että säätiön tehtävänä on tukea puoluetta nimeltä Perussuomalaiset. Tosiasiassa asia näyttää olevan päin vastoin.”

Mielenkiintoisena yksityiskohtana säätiön toiminnasta kerrotaan perussuomalaisten sivuilla näin: ”säätiö tukee Suomen Maaseudun Puolueen ja SMP:läisen liikkeen tutkimusta ja historiankirjoitusta sekä niihin rinnastettavaa toimintaa. Säätiö voi myös auttaa SMP:läisen liikkeen veteraaneja, sotaveteraaneja sekä näiden leskiä ja perheitä.”

 

Jari-Pekka Teurajärvi

teurajarvi@hotmail.com / 0408073847

 

LÄHTEET

https://fi.wikipedia.org/wiki/Populismi

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000002843870.html

http://yle.fi/uutiset/3-8407260

<a href="https://https://

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612302200047494_uu.shtml

http://www.vaalimanifesti.fi/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Perussuomalaisten_Tukis%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6

https://www.perussuomalaiset.fi/yhteystiedot/perussuomalaisten-tukisaatio/

http://yle.fi/uutiset/3-6366056

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu