*

Lohikuume nousee, vai nouseeko?

  • Juhannuskala 2015 Muonionjoki
    Juhannuskala 2015 Muonionjoki

Tänään eli kesäkuun 1. päivä alkoi lohestus Väylässä eli Tornion- ja Muonionjoella. Ensimmäiset lohet saatiin veneellä soutaen alle tunti pyynnin alkamisesta. Lohestuskausi tuo yhden sesongin lisää Tornionjokilaakson yrittäjille. Joki on euroopan unionin pisin vapaana virtaava joki ja paras lohijoki.

Itämeren alueen kalastuspolitiikka on ollut suotuisa viime vuosina itämerenlohen lisääntymiselle. Omassa lapsuudessani 80-luvulla ja 90-luvun alussa lohi oli ”tuntematon kalalaji” Muonionjoessa. Lapsuuteni ja nuoruuteni vietin kyseisen joen rannalla, enkä koskaan nähnyt lohen hyppäävän enkä kuullut kenenkään lohta joesta saaneen. Kaupasta kannettiin kotiin ruokaa muovipussissa, jossa luki ”Pelasta lohemme!”. Tilanne muuttui 90-luvun lopulla dramaattisesti. Lohi pääsi taas jokeen ja rannat täyttyivät jokiveneistä sekä kalastajista.

Rajajokemme kalastuskulttuurista täytyy poistaa muutama imagollinen sekä eettinen haitta. Punttikalastus, spinfluga on ongelma, joka ei rajajoelle kuulu. Kyseisessä kalastustavassa oikein kalastettuna heitetään virvelillä veteen paino ja siimassa on putkiperho, jonka paino vie joen pohjan läheisyyteen. Lohi iskee virtapaikassa putkiperhoon kiinni, jos tuuri käy. Punttikalastus on kuitenkin muuntunut rokastukseksi, jossa virvelillä kiskotaan painoa lujasti ja tarkoituksena on saada koukut tarttumaan lohesta kiinni satunnaisesta kohdasta. Tässä kalastustavassa lohi usein pääsee irti, mutta koukku kuitenkin vahingoittaa kalaa. Kala on tällöin altis taudeille tai kuolee saamiinsa vammoihin jo ennen kuin tauti aiheuttaa saman lopputuloksen.

Toinen ongelma on verkkokalastus. Tornionjoella puhutaan perinnekalastuksesta. Kysymyksessä on kulkuverkot, joka on virrassa ajelehtiva verkko. Tällä menetelmällä saadaan koko joen leveydeltä naarattua lohet verkkoon. Toinen sovellus on kulleverkko eli veneeseen kiinnitetty nuotta. Tällöin kahden veneen välille viritetään verkko ja jälleen koko joen leveydeltä saadaan naarattua lohet verkkoon. Verkkokalastus on tehokasta, mutta kenenkään ruuan saanti ei tyrehdy, vaikka se kiellettäisiin. Verkkokalastus on niin tehokasta, että verkkokalastuksen ajankohta näkyy Kattilankosken lohilaskurissa, jossa nousulohet lasketaan kaikuluotauksen avulla. Perinnekalastusta saa harjoittaa vain tietyinä ajankohtina.

Oulussa ei lohikuumetta havaitse. Tämä johtuu siitä, että aikanaan yksi parhaista lohijoista, Oulujoki on padottu. Imagosyistä Merikoskeen on rakennettu lohiportaat. Ei se lohikantaa jokeen tuo. Tutkijat kiinnittivät seurantalaitteita Merikosken portaista nousseisiin lohiin. Seurannan tulos oli, että lohet kiertävät rinkiä mereltä lohiportaita ylös ja heti voimalasta alas takaisin suistoon. Sanomalehti Kaleva uutisoi kesällä 2015, että Hupisaarten puroissa olisi lohelle ja taimenelle loistava lisääntymisalue, mikäli puroja hieman kunnostettaisiin. Tuokin olisi vain imagollinen temppu. Tällä viikolla uutisoitiin, että Muhoksen Montanssa aloitetaan lohien ylisiirrot uudella tekniikalla. Kalat on tarkoitus siirtää yläjuoksulle lisääntymään. Jälleen kerran kysymyksessä on imagotempaus. Edellämainituilla keinoilla ei valitettavasti saada elinvoimaista lohikantaa palautettua jokeen.

Haaveni on, että elinaikanani saataisiin kehitettyä korvaavia energiantuotantomuotoja, jotta voimalapadot saataisiin kaikista Suomen ja maailman joista purettua. Tämä on valitettavasti se ainoa keino elinvoimaiselle lohi- ja taimenkannalle joessa. Kiiminkijoki esimerkkinä todistaa sen, ettei edes pelkkä vapaana virtaava joki riitä. Lohi ja taimen tarvitsevat juuri sopivanlaisen lisääntymispaikan sen lisäksi, että ovat leimautuneet kyseiseen jokeen. Lohi palaa syntymäjokeensa lisääntymään.

Vesivoimaa mainostetaan vihreänä ja puhtaana energiana. Ei vain muisteta mainita, että vesivoima on tappanut joen vaelluskalakannat sekä mahdollisuuden kalastusmatkailua palvelevaan yrittäjyyteen. Tämä on se syy, miksi kannatan ydinvoimaa ja toivotan uuden ydinvoimalan tervetulleeksi Pyhäjoelle.

Vesivoiman kannattavuus on jo tänä päivänä sillä rajalla, että onko se kannattavaa. Lapin Kansan pääkirjoituksessa 5.5.2016 todettiin: ”Tuulivoimaloiden tukeminen verorahoilla pisti sähkömarkkinat sekaisin. Jopa vesivoiman kannattavuus on heikentynyt roimasti.” Lisäksi kirjoituksessa todettiin seuraavaa: ”Viime kesänä markkinahinta oli Ruotsissa muutamia viikkoja alle 10 euroa MWH:lta, kun pelkästään vesivoimalan kiinteistöveroihin kuluu 9 euroa MWH:ta kohti”.

Menemme siis kohti vapaana virtaavia jokia ja kalastusmatkailun kukoistuskautta myös oulujokivarressa.

Kireitä siimoja!

 

Jari-Pekka Teurajärvi (ps.), Oulu

 

Kirjoitus julkaistu mm. Forum24-lehdessä 2.6.2016 (printti) ja 3.6.2016 (verkko), Oulu-lehdessä 8.6.2016 (printti) ja 7.6.2016 (verkko), Kotipitäjä lehdessä 8.6.2016 (printti).

 

LÄHTEET

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän ossikurkisuonio kuva
Ossi Kurki-Suonio

Hei,

hauska nähdä sinulta taas kalastusaiheinen kirjoitus. Innolla jään odottelemaan myös "lohimiehen" raportteja Vapaavuoron puolelle.

Käyttäjän Jari-PekkaTeurajrvi kuva
Jari-Pekka Teurajärvi

Kiitos Ossi! Nykyään mulla on harmillisen vähän aikaa käydä kalassa. Pyrinkin panostamaan laatuun ajan sijasta ja suuntaan kalareissuni Muonionjoelle.

Raportteja tulen kirjoittamaan "lohimies" blogiini jatkossakin: http://lohimies.blogspot.fi/

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

"Haaveni on, että elinaikanani saataisiin kehitettyä korvaavia energiantuotantomuotoja, jotta voimalapadot saataisiin kaikista Suomen ja maailman joista purettua", sanoo Teurajärvi.

Erittäin mielenkiintoinen ajatus. Eikö tästä voisi kehittää hankkeen, alkaa panna toimeksi. Jos asia kuulostaa suurisuuntaiselta, niin verratkaa siihen mitä Helsingin rakentamisen nimissä juuri nyt tehdään. Mielettömän suuria kuoppia Pasilassa, Kalasatamassa, Jätkäsaaressa, metrotunneleissa, satametrisiä torneja jokaisen kuopan, radan ja tienpätkän päälle. Tähän nähden voimalapatojen poistaminen kaikista Suomen joista on pikkujuttu.

Kaksi päivää sitten kävin Lapin maakuntamuseo Arktikumissa Rovaniemellä. Museossa oli aito kuva saavista, korkeus noin metrin, samoin halkaisija ja saavi täynnä suolattuja lohia, Kemijoen koskista pyydettyjä ennen Isohaaran patoa.

Isohaaran pato (1945) on suurin Suomessa tehty rikos kautta aikain.

Käyttäjän Jari-PekkaTeurajrvi kuva
Jari-Pekka Teurajärvi

Useissa länsimaissa vesivoimaa puretaan jo kovaa tahtia. Trendit tahtovat tulla Suomeen jälkijunassa.

Juhani Piri

Jari-Pekka, Haaveesi voi olla kohta puolin totta. Itse haaveilen myös vapaista virtavesistä ja elinvoimaisista kalakannoista. Onhan tuota tullut tehtyä aika paljon työtä vaelluskalojen eteen henkilökohtaisella tasolla.

Nykyisiä painevesireaktoreita en kannata, mutta uuden sukupolven sulasuolareaktorit näyttävät niin hyvältä vaihtoehdolta, ettei niitä voi sivuttaa.

https://planeetta.wordpress.com/category/sulasuola...

Ovat myös nopeasti säädettävi joten säätövoimana toimiva vesivoima ei ole enää validi argumentti. Samasta laitoksesta saa sähköenergiaa kuin myös kaukolämmön (ei onnistu nykyisellä vesivoimalla eikä painevesireaktoritekniikalla)

Kirjoitin tämän vähän päälle kk sitten:
http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216202-nopea...

Juhani Piri

Unohui äsken linkittää:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulasuolareaktori

"Hyödyt

* Turvallisuus - polttoaine voidaan hätätilanteessa valuttaa säiliöön ilman sähkökäyttöistä pumppua, ei vesihöyryräjähdyksen vaaraa.
* Polttoaineen riittävyys - varoja yli 10.000 vuodeksi (vrt. U-235 80-85v)
* Kaasuturbiinin käyttömahdollisuus - 50% hyötysuhde energiakonversiossa (ei mahdollista kevytvesireaktorissa).
* Huollettavuus - polttoainetta voidaan lisätä, huoltaa ja vaihtaa ilman reaktorin alasajoa. Hyötysuhde pysyy tasaisen korkeana.
* Polttoainetehokkuus - kaikki polttoaine käytetään, poistettava ainoastaan fissiotuotteet. (vrt alle 1% uraanipolttoaineen hyötysuhde)
* Sivutuotteena - ammoniakki ja vety, mahdollistaa hiilettömien nestemäisten polttoaineiden käytön esim. ajoneuvoissa.
* Sivutuotteena - lämpö, mahdollistaa keskuslämmitysratkaisuja, voidaan soveltaa kemiallisiin prosesseihin.
* Sivutuotteena - juomakelpoinen vesi, voidaan valmistaa merivedestä tislaamalla.
* Sivutuotteena - hyödylliset radioisotoopit, teknetium-99, molybdeeni-99, syövän hoito
* Fissiotuotteet - voimakkaasti radioaktiivisia eli radioaktiivisuus tippuu nopeasti, vaarallinen radioaktiivisuus häviää 1 vuodessa, 83% haitallisen radioaktiivisia 10 vuotta ja noin 17% haitallista 300 vuotta. (vrt. uraaniin 10.000 v)
* Skaalattavuus - pieniä voimaloita voidaan valmistaa "tehdastuotteena". Voimala voidaan rakentaa tai kuljettaa energian tarvealueelle.
* Energiansiirto - pienemmät matkat - vähemmän energiansiirtohäviöitä
* Proliferaatio - Ei vapaana olevaa U-233, aine osallistuu koko ajan reaktioon. Kontaminaatio fissiili U-233 on kemiallisesti sitoutunut polttoaineeseen. Reaktori ei tuota Pu-239. Reaktori ei vaadi isotooppirikastusta.
* Ydinasekäyttö - Fissiotuotteissa ei ole fissiilejä aineita. Ei jälleenkäsittelytarvetta (suurin proliferaatio riski).
* Ydinaseriisunta - Hyötöreaktorissa voidaan utilisoida tai "polttaa" muitakin raskaita ytimiä ja transuraaneja U-233 lisäksi, kuten Pu-239, U-235, ja U-238. Polttoaine-epäpuhtaudet kuitenkin alentavat hyötysuhdetta.
* Rakennettavuus - ei tarvetta suurelle suojarakennukselle - ei vesihöyryräjähdyksen vaaraa kuten kevytvesireaktorissa.
* "Kiintiöreaktorin" mahdollisuus - ns. kertakäyttöreaktori esim. 10 vuotta kokonaan ilman polttoainehuoltoa.
* Itsesäätyvä teho - fissioiden määrä on kääntäen verrannollinen fissiotuotteiden määrään polttoaineessa.
* Tunteeton nopeille tehonmuutoksille. Sen tehoa voidaan säätää nopeasti, yhtä nopeasti kuin kaasuturbiinia, jollaiseen yhdistettynä se olisi käyttökelpoinen esim. tuuli- ja aurinkovoiman säädössä. Säädettävyys tekee siitä vaihtoehdon myös maakaasulle.

Käyttäjän Jari-PekkaTeurajrvi kuva
Jari-Pekka Teurajärvi

Kiitos Juhani kommentista! Arvokasta tietoa, johon tulen perehtymään tarkemmin, kiitos!

Toimituksen poiminnat