Saamelaispuvun sijasta lapinpuku ja etikettiohjeet

  • Lapin maakunta
    Lapin maakunta
  • Saamelaisalue
    Saamelaisalue
  • Lappalaisten asuma-alue
    Lappalaisten asuma-alue

Ihan ensimmäiseksi on hyvä selvittää muutama käsite. Lappilaiset, lappalaiset ja saamelaiset sekoitetaan usein toisiinsa. Henkilö voi kuulua kaikkiin kolmeen ryhmään tai sitten johonkin niistä tai olla kuulumatta mihinkään.

Lappilainen on henkilö, joka asuu Lapin maakunnassa eli vanhassa Lapin läänissä.

Lappalainen oli henkilö, joka kuului keskiajalla sisä-Suomen ja yleisemmin Fennoskandian maanviljelysalueiden ulkopuoliseen väestöön ja harjoitti liikkuvaa pyyntikulttuuria. Jos kutsut jotakuta nykypäivänä lappalaiseksi, voidaan sanoa että "failed" tai sitten hän on jo kauan aikaa sitten kuollut henkilö.

Saamelainen on henkilö, joka virallisesti Suomessa määritellään siten, että joka itse pitää itseään saamelaisena, edellyttäen että

  • hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai
  • hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka
  • ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka on vähemmistönä Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella. Saamelaisia ei pidä kutsua lappalaisiksi, koska he kokevat sen loukkaavana.

Suomalainen on henkilö, joka on Suomen kansalainen.

Sitten asiaan. Kun Tanja Poutiainen lopetti loistokkaan urheilu-uransa sunnuntaina 16.3. Sveitsin Lenzerheidessa, puki hän päälleen asun joka näytti tavallisen kadun tallaajan mielestä saamenpuvulta ja jota kutsuttiin mediassa lapinpuvuksi. Tästä nousi kohu saamelaisten piirissä, vaikka puku ei ollut aito saamenpuku vaan tekele.

Saamelaiskäräjien lausunnossa vähemmistövaltuutetulle korostetaan, että oikeus saamenpuvun käyttöön on sidoksissa saamelaiseen alkuperään. Saamelainen käsityöntekijä Lea Magga on ihmetellyt, miksi muut kuin saamelaiset haluavat käyttää saamenpukua. "Miksi ne haluaa panna puvun päälle, jos eivät ole saamelaisia, kysyy Lea Magga."

Saamelaiskäräjät toivoo, että saamelaisorganisaatiot laatisivat matkailuyrittäjille ohjeistuksen saamenpuvun käytöstä, jotta väärinkäytöksiltä vältyttäisiin. Lea Magga on eri mieltä ohjeistuksista. Maggan mielestä ohjeita ei tarvita ulkopuolisille, sillä saamenpuku kuuluu vain saamelaisille.

Saamelaispuku on tärkeä asia saamelaisille. Niin tärkeä, ettei tavallinen kaduntallaaja aina ymmärrä sen tärkeyttä. "Oleellista on kuitenkin aina oman saamelaisryhmän, alueen tai jopa suvun mallin säilyttäminen. Ei siis ole samantekevää, minkälaista pukua, lakkia tai vyötä käytetään. Mallit, värit ja koristenauhojen sommittelu kertovat kantajansa saamelaisryhmän, usein suvunkin."

Suvaitsevaisuus on nykysuomessa itsestään selvyys. Mutta onko asia niin, että valtaväestön täytyy olla suvaitsevaisia vähemmistöjä kohtaan, mutta toisinpäin asian ei tarvitse olla? Eihän Tanja Poutiainen varsinaisesti edes rikkonut saamelaiskäräjien lausumaa oikeudesta puvunkäyttöön, koska ei hän edes pukenut oikeaa saamelaispukua päälleensä?

Saamelaispukua on aikoinaan käytetty myös arkiasuna, mutta nykyään yhä enemmän se profiloituu juhlapukuna. Kittilän lukiolaisilla on ollut tapana penkkareissa pukea päällensä saamelaispuku tai sen kaltainen asu, enkä usko että kyseinen traditio on tehnyt hallaa saamelaispuvun kunnialle?

Lea Maggalle ja muille saamelaisille sanoisin, että ohjeistus sekä matkailuyrittäjille ja muille kannattaisi ehdottomasti tehdä saamelaispuvun käytön osalta, jotta vältytään väärinkäsityksiltä ja etikettivirheiltä. Lisäksi mielestäni olisi järkevää luoda vapaasti kaupasta saatavilla oleva matkailun ja muiden käyttöön soveltuva ja saamelaisten hyväksymä saamelaispuvun kaltainen puku, joka voisi olla nimeltään se usein käytetty "Lapinpuku". Puvun matkassa toimitettaisiin sekä käyttö- että etikettiohjeet, jotta pukua osattaisiin käyttää yhtä arvokkaasti kuin alkuperäistä saamelaispukua.

LÄHTEET:

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Olen paljasjalkainen lappilainen, mutta kävin lukion Oulussa. Ja koska olin lappilainen, pukeuduin abipenkkareissa saamelaispukuun, vaikka kaikki muut abit olivat pukeutuneet pohjalaiseen kansallispukuun. Koko koulu oli ylpeä minusta ja profiloitumisestani niin voimakkaasti synnyinseutuuni.

Sen jälkeen olen eri juhlallisuuksissa pukeutunut monen eri arabimaan kansallispukuun samoin kiinalaiseen miehen juhlapukuun, filippiiniläiseen kansallispukuun, pakistanilaisen miehen juhla-asuun, baijerilaisiin nahkapöksyihin ja erilaisiin metsästysasuihin ja ties vaikka mihin.

Koskaan en ole pukeutumisestani saanut moitteita, muusta käyttäytymisestäni kylläkin.

Käyttäjän Jari-PekkaTeurajrvi kuva
Jari-Pekka Teurajärvi

Itsekkin koen olevani lappilainen, koska olen lapsuuteni ja nuoruuteni siellä asunut. Yhteensä 26 vuotta eli reilusti yli puolet elämästäni. Koen olevani myös oululainen, sillä olen täällä asunut 12 vuotta.

Uskon, että kuten sinä Jaakko, myös Tanja Poutiainen osoitti lappilaisuuttaan ja rakkautta kotiseutuunsa pukemalla asun päälle. Se, ettei se ollut Tanjan osalta asianmukainen asu, johtui ehkä tietämättömyydestä, tuskin oli tarkoitus ketään loukata.

Aidon asun kopiosta pystyy varmaankin erottamaan ainoastaan saamelainen tai heidän kulttuuriinsa paremmin perehtynyt henkilö.

Käyttäjän JuhaVuorioOulu kuva
Juha Vuorio

Oletteko muuten kumpikaan perehtyneet Kalevi Wiikin teorioihin. Wiik esittää loogisen kokonaisuuden mm. itämerensuomalaisten vaiheista. Wiik on saanut aika paljon kritiikkiäkin, mutta jostain syystä kriitikoilta ei ole tullut ainakaan kansankielelle julkaistuja loogisia kokonaisuuksia suomalaisten heimojen vaiheista.

Wiik esittää että aikoinaan (sanotaan vaikka tuhat vuotta sitten) maassamme asui maanviljelykulttuurin ulkopuolella ns. eteläsaamelaisia, jotka olivat kieleltään ja perimältään suomalais-ugrilaisia.

Ja ainakin oma tulkintani tästä olisi, että maanviljelykulttuurin edetessä tapahtui huomattavaa sulautumista, eikä isompia konflikteja esiintynyt. Tällaisista ei ole ainakaan merkintöjä.

Muistelen että vielä 1600 luvulla lappalaisia asui Savossa ja Keskipohjanmaan jokien latvoilla. Kuusamossa pitempäänkin.

Itse ajattelen että olen näiden etelesaamelaisten ja maanvijelykulttuuria harjoittaneiden itämerensuomalaisten jälkeläinen.

Pohjoissaamelaiset puolestaan olisivat olleet (ja olisivat tavallaan edelleen) etnisesti Pyreneiden alueelta jään sulaessa Atlantin rantaa pitkin edennyttä porukkaa. Ja olisi vain tapahtunut kielten ja kulttuurien sulautumista kansojen kohdatessa. Nämä olisivat sitten olleet "pohjoissaamelaisia".

Tuli nyt mieleeni.

Käyttäjän Jari-PekkaTeurajrvi kuva
Jari-Pekka Teurajärvi

Kiitos kommentista. En ole perehtynyt Kelevi Wiikin teorioihin. Geneettisten tutkimusten perusteella saamelaiset ovat mitä ilmeisemmin asuneet eristäytyneinä muista kansoista?

Käyttäjän Ari-PekkaLeppnen kuva
Ari-Pekka Leppänen

Lapin Kansassa oli aika mielenkiintoinen artikkeli suomalaisten alkuperästä ja geenitutkimuksista. Mikäli ymmärsin oikein niin nykyiset saamelaiset eivät ole ensimmäiset/alkuperäiset asukkaat Suomen niemellä vaan he saapuivat poronhoitokulttuurin kanssa myöhemmin ja työnsivät paikallisen keräilykulttuurin tieltään. Periaatteessa etelä-Suomessa asuva "Möttönen" voi olla enemmän varsinaista alkuperäiskansaa kuin saamelaiset.

Jonkin aikaa sitten lehdessä oli kuva saamelaisten kulttuurikeskuksen avajaisista, jossa oli pieni tumma poika saamelaisasu päällä. Joku kommentoijista sitten sitten kysyi juuri tuon puvun käytön perään. Minulle tuli oikeastaan mieleen se, että kun nykyään kaikki on itse identifikaatiosta kiinni niin voiko joku tulla saamelaiseksi/identifioida itsensä saamelaisiksi ? Metsäsaamelaisistahan taitetaan peistä kovasti....

Käyttäjän KariQvist kuva
Kari Qvist

Entinen Lapin lääni ja nyt suunnieltu maakunta Lappi ei ole kokonaisuudessa Lappia, vaan niin entinen lääni kuin suulliteltu maakuntakin Lappi muodostuvat alueista Peräpohjola, Länsipohja ja Lappi, ja Lappia on vain perinteinen saamelaisalue. Siis hallinnollinen alueet maakunta Lappi ja entinen Lapin lääni ovat poliittisten päättäjien hallinnollisille alueille antamia nimityksiä, ja ovat eri asia kuin perinteiset alueelliset nimitykset kuten Lappi. Eivätkä kaikki läänin tai maakunta Lapin alueella asuvat ihmset ole Lappilaisia. Hallinnolliset alueet ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan eri asia, kuin perinteiset alueelliset nimitykset. Onhan meillä aikoinaan ollut esimerkiksi Oulun lääni. Sekään ei merkitse, että koko läänin alue olisi Oulua, vaan Oulun lääni aluetta oli Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Samoin on ollut Turun ja Porin lääni ja Kuopion lääni,ja nekin ovat muodostuneet eri alueista.Siis perinteinin alue ja hallinnollinen alue ovat kaksi eri asiaa.

Toimituksen poiminnat