Kaivoksen ja luontomatkailun täydellinen symbioosi - case Hannukainen ja Ylläs

  • Kuva: Northland Resources S.A.
    Kuva: Northland Resources S.A.
  • Kuva: Northland Resources S.A.
    Kuva: Northland Resources S.A.

Kolarin kunta elää matkailusta - Ylläs ja lohi


Kolarin kunnassa sijaitsee Yllästunturi. Ylläksen matkailusta saatavat tulot perustuvat perinteisesti talvisesonkiin. Kesäisin useimmat alueen matkailuyritykset sulkevat ovensa, koska asiakkaita ei alueella ole riittävästi. Syksyllä on lyhyt ruskasesonki ja sen jälkeen yritykset odottavat joulu- sekä tammisesonkia, jolloin korostuu ulkomaalaisten asiakkaiden paljous. Suomalaiset asiakkaat valloittavat Ylläksen alueen hiihtolomaviikoilla 8, 9 sekä 10. Viikot 11-18 ovat myös vilkkaita ja kevätsesonki huipentuu pääsiäiseen ja päättyy yleensä äitienpäivään.

Kuten sanottua, Ylläksen yritysten ovet ovat kiinni puolet vuodesta. Käytännössä viikot 20-48 Ylläs on horroksessa, eli yhteensä 26 viikkoa vuoden 52 viikosta, kun otetaan huomioon parin viikon ruskasesonki. Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että Ylläksen alueen työntekijät ovat vailla työtä puolet vuodesta. Tämä on ollut ongelmana siitä asti kuin muistan. Aina on pähkäilty, että mistä saataisiin matkailijoita hiljaiselle kesäkaudelle ja Ylläksen matkailu ympärivuotiseksi.

Viimeisen reilun 10 vuoden aikana lohiturismi on alkanut nostamaan päätään samaisessa Kolarin kunnassa, missä myös Ylläs sijaitsee. Lohiturismi on vielä hyvin pientä verrattuna Ylläksen matkailuun. Lisäksi Ylläs sijaitsee liian kaukana Muonion- ja Tornionjoesta, jotta lohiturismi vaikuttaisi riittävän positiivisesti Ylläksen matkailuun. Lohiturimia varten on perustettu omat yrityksen joen varteen ja Ylläs uinuu samaan aikaan unessa. Lohiturismi ei riitä paikkaamaan puolivuotista työpaikka vajetta Kolarin kunnassa.


Kolari kunta elää 17 vuotta matkailun lisäksi kaivoksesta


Northland Resources S.A, jota Suomessa edustaa Northland Mines Oy, suunnittelee rautamalmiesiintymien hyödyntämistoimintaa Pohjois-Suomessa ja – Ruotsissa. Northlandin tavoitteena on toteuttaa Hannukaisen kaivoshanke Pohjois-Suomessa Kolarin kunnassa. Yhtiö kehittää samanaikaisesti Ruotsin puolella Pajalan kunnassa Kaunisvaaran rautakaivoshanketta, joka sisältää kolmen kaivoksen avaamisen ja rautarikasteen tuotannon. Tuotanto Tapulin avolouhoksella ja Kaunisvaaran rikastamolla on aloitettu vuonna 2012.

Hannukaisen kaivoshanke sijaitsee Kolarin kuntakeskuksesta noin 25 km koilliseen ja 10km Yllästunturista länteen. Kaivoshanke sisältää Hannukaisen ja Kuervitikon louhokset. Hannukaisen alueella sijaitsee kaksi vanhaa avolouhosta, Laurinoja ja Kuervaara, jotka olivat toiminnassa vuosina 1978-1988, Louhosten malmi rikastettiin Rautuvaaran rikastamolla. Rautuvaarassa on myös vanha rikastushiekka-allas. Kuervitikon esiintymä sijaitsee noin 2,5 km Hannukaisesta pohjoiseen. Kuervitikon esiintymää ei ole louhittu aikaisemmin.

Kaivoksen eliniäksi on arvioitu 17 vuotta. Tuotanto käynnistyy Hannukaisen avolouhoksessa, jonka on arvioitu olevan tuotannossa vuosina 2016-2034. Kuervitikon avolouhoksen on arvioitu olevan tuotannossa vuosina 2024-2030.

Malmit (rauta, kupari, kulta) tullaan louhimaan avolouhintana. Hannukaisen avolouhoksen pituus tulee olemaan noin 2,5 km, leveys noin 1,8 km ja syvyys noin 250-350 m. Vastaavasti Kuervitikon louhoksen pituus tulee olemaan noin 1,2 km, leveys noin 0,7 km ja syvyys noin 110 m.

Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tuoreen kyselytutkimuksen mukaan peräti 73 prosenttia Ylläksen matkailuyrittäjistä pitää kaivosta erittäin kielteisenä tai kielteisenä Ylläksen matkailulle.


Hannukaisen kaivoksen hyötyjä

  • Työpaikkoja Kolarin kuntaan.
  • Verotuloja Kolarin kuntaan (kiinteistöverot, yhteisöverot).
  • Kiinteistöjen arvonnousu (työntekijät tarvitsevat asuntoja).
  • Palvelut alueella paranevat, sekä kunnalliset että yksityiset.
  • Kunnan elinkeinorakenne monipuolistuu.
  • Koulutustarjonta paranee.
  • Kunnan väkiluku kasvaa. Nuoret jäävät asumaan paikkakunnalle. Runsaasti paluumuuttajia.

Hannukaisen kaivoksen haittoja

  • Pöly (tuulen suunta Hannukaisesta Ylläkselle -> valkoinen lumi -> ruskea lumi, mahdolliset terveyshaitat).
  • Valo (avolouhos toimii 24/7).
  • Ääni (Räjäytykset, koneet).
  • Tärinä (Räjäytykset, koneet).
  • Pilaantuneet pohjavedet (Kaivoksen vaikutusalueella myös pohjavesialueita).
  • Pilaantuneet pintavedet (Muonionjoki, Tornionjoki, Äkäsjoki, Niesajoki).
  • Porotalous (kaivoksen vaikutusalueella ei voida harjoittaa enää porotaloutta, pöly pilaa mahdollisesti jäkälälaitumet).
  • Erittäin uhanalaisen meritaimenen lisääntymisalueet tuhoutuvat (Äkäsjoki, Niesajoki).
  • Vaarantuneen itämerenlohen lisääntymisalueet tuhoutuvat (Muonionjoki, Tornionjoki).
  • Saastuttaa Natura aluetta (Muonionjoki, Tornionjoki).
  • Jätevesialtaat (jäteveden puhdistaminen kalkin avulla voi kestää satoja vuosia).
  • Huomattavasti lisääntyvä rekkaliikenne (kupari-kulta rikaste on tarkoitus kuljettaa rekoilla Ruotsin kautta Norjan Narviikin satamaan ja sieltä edelleen maailmalle).
  • Kaivosyhtiön (Northland Resources S.A, Northland Mines Oy) tuotot valuvat ulkomaille.
  • Epäluottamus Kaivosyhtiöön: Ruotsissa Northlandin pääkohteena on Kaunisvaaran rautakaivoshanke. Kaunisvaara sijaitsee Pajalan kunnassa Pohjois-Ruotsissa. Kaunisvaaran lopullinen kannattavuusarviointi valmistui lokakuussa 2010. Arviointi varmisti, että hanke on sekä teknisesti toteutettavissa, että taloudellisesti kannattava. Tuotanto alkoi loppuvuodesta 2012. Vuonna 2013 yhtiö ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja LKAB sekä suurimmat velkojat ottivat yhtiön haltuunsa.
  • Kaivosyhtiön (Northland Resources S.A, Northland Mines Oy) talous kuralla. Jos kaivosyhtiö aiheuttaa toimillaan ympäristökatastrofin ja menee konkurssiin, joudutaan veronmaksajien rahoilla ajamaan kaivos alas ja vastaamaan ympäristön palauttamisesta ennalleen.
  • Kiinteistöjen arvonlasku, kaivoksen vaikutusalueella (matkailijoiden mökit sijaitsevat kaivoksesta 5km päässä ja Äkäslompolon kylä 7 km päässä ja suositut ladut 8 km päässä).
  • Pallas-Yllästunturin kansallispuiston käyttöarvo kansallispuistona kärsii mahdollisten pölyhaittojen vuoksi. Matkaa kaivokselta kansallispuistoon on 10 km.
  • Kaivosalueen pinta-ala on noin 9km x 5km jättää ikuiset jäljet luontoon.
  • Liikenteen pysäytykset kaivoksen kohdalla räjäytysten ajaksi.

Lisäksi muita negatiivisia näkymiä liittyen Hannukaisen kaivokseen

  • EU:n asettaman rikkidirektiivin vuoksi on todennäköistä, että kaikki kuljetukset hoidetaan Ruotsin läpi Norjaan ja sieltä edelleen maailmalle, vaikka Rautuvaarasta lähtevä rautatie vie Kemin ja perämeren satama-alueille. Rautuvaara-Kolari rata pitäisi kunnostaa täysin ja lisäksi Kolari-Kemi väli pitäisi vahvistaa, jotta rata kestäisi raskaat malmivaunut.
  • Rajajokikomissio arvostelee muun muassa tutkimusmenetelmiä, jotka eivät sen mielestä sovellu vesistövaikutusten arviointiin Tornion-Muonionjoen kaltaisessa puhtaassa vesistössä. Myös kalastovaikutusten arvioinnissa on puutteita. "Vedenlaadun arvionnissa on käytetty menetelmää, joka ei ilmeisesti sovellu hyvin jokiin, joiden vedenlaatu on luonnostaan hyvä. selostuksen tekijät ovat huomioineet menetelmän puutteet, mutta silti sitä on käytetty, todetaan rajajokikomission lausunnossa."
  • Rajajokikomission mielestä selvityksen tehneillä konsulteilla ei ole riittävää tuntemusta paikallisista olosuhteista. Esimerkiksi jokialueella vuosittain esiintyvää tunturitulvaa ole otettu huomioon hydrologisessa tarkastelussa.
  • Rajajokikomissio kiinnittää huomiota edelleen siihen, että Hannukaisen kaivosta suunnittelevalla Northlandilla on kaivokset myös Pajalassa. Yvassa ei kuitenkaan ole otettu huomioon näiden kaivosten yhteisvaikutuksia Tornion-Muonionjoen vesistölle tulevan Hannukaisen kaivoksen kanssa.

Ratkaisuehdotuksiani

  • Kaivosyhtiöltä tulee vaatia riittävän suuri takuusumma, jotta konkurssin sattuessa kyseisillä varoilla voidaan saattaa kaivosalue alkuperäisen kaltaiseen tilaan jälkisiivouksella ja kunnostuksella.
  • Kaivosyhtiöltä vaadittavalla takuusummalla varmistettaisiin sivukivi- ja rikastushiekka-alueiden ympäristövaikutusten minimointi.
  • Lupa myönnettäisiin ainoastaan suomalaiselle kaivosyhtiölle tai Suomen valtion omistamalle kaivosyhtiölle, jotta kaivoksen mahdolliset voitot jäisivät myös kotimaahan. Laki ei suoraan tätä salli, mutta asettamalla lupaehdot oikeanlaisiksi, mahdollistetaan kaivosyhtiön kotimaisuus.
  • Kaivoksen tulisi käyttää tuotannossa suljettua kiertoa, jolloin edellämainittuja haittoja ei tulisi Natura alueen vesistöille (Muonionjoki, Tornionjoki), eikä erittäin uhanalaisia meritaimen ja vaarantunutta itämerenlohta tapettaisi sukupuuttoon.
  • Jätevedet tulee neutralisoida (ELY on vaatinut mm. Tapulivuomaan tarkkailuvelvoitteita ja aktiivisia kemiallisia ja passiivisia puhdistusmenetelmiä kuten reaktiivisia ojia, joilla happamat jätevedet saataisiin neutraloitua).
  • Jätevesiä ei tule johtaa Äkäsjokeen tai Niesajokeen edes neutralisoituna, koska liian suurilla virtauksilla voidaan tuhota erittäin uhanalaisen meritaimenen lisääntyminen. On siis erittäin tärkeää, ettei meritaimenen kutualueen veden virtauksia muuteta luontaisesta.
  • Hätätilanteessa neutralisoitu vesi voitaisiin johtaa Muonionjokeen.
  • YVA- menettelyssä tarkastelluista vaihtoehdoista voitaisiin toteuttaa ainoastaan VE4: "Rikastamo ja rikastushiekka-alue sijaitsevat Rautuvaarassa. Ylijäämävedet johdetaan Muonionjokeen." Muissa vaihtoehdoissa (VE1A, VE1B ja VE1C) ylijäämävedet olisi johdettu Niesajokeen ja tätä ei saa missään nimessä sallia, koska se vaarantaisi meritaimenen lisääntymisen.
  • Kaivostoiminnan jätevedenkäsittelyprosessi täytyy olla 100% luotettava, koska erittäin uhanalaista meritaimenta tai vaarantunutta itämerenlohta eikä luontoa voida tuhota kaivoksen virheen vuoksi.
  • Malmikuljetukset pitäisi varmistaa rautateitse Rautuvaarasta Kemin satamaan. Tällöin saataisiin maksimoitua kansallinen hyöty sekä parannetun infrastruktuurin, että työllisyyden muodossa.
  • Rikkidirektiivi itämeren alueella pitäisi perua, koska se vääristää kansainvälistä kilpailutilannetta huomattavasti, eivätkä suomalaiset satamat ole riittävän kilpailukykyisiä.
  • Kaivoksen valaistus tulisi järjestää siten, ettei se vaikuttaisi Ylläksen alueen revontulimatkailuun tai vaikuttaisi siihen mahdollisimman vähän.
  • Räjäytykset tulisi hoitaa silloin, kun liikennettä alueella on mahdollisimman vähän, jotta liikenteen seisauttaminen aiheuttaa mahdollisimman pienen haitan. Räjäytysten meluhaitat tulisi minimoida.
  • Kaivoksen aiheuttamat pölyhaitat tulee minimoida ja pitää varmistaa, ettei pölyä pääse kulkeutumaan kaivoisalueelta pois, varsinkaan Ylläksen puhtaille laduille ja lumille.
  • Kaivoksen vaikutusalueen ihmisten asunnot ja mökit tulee lunastaa asukkaiden niin halutessa kaivosyhtiön toimesta käypään hintaan tai hieman käypää hintaa kalliimmalla hinnalla.

Kolarin kunta elääkin 34 vuotta kaivoksesta?


Mielestäni Ylläksen alueen yrittäjät ovat tehneet jo sen suurimman virheen. He ovat alkaneet vastustaa kaivosta niin kovaäänisesti ja kansallisella laajuudella, että haitta Ylläs-brändille on jo ilmeinen. Vaikka kaivosta ei vielä ole, eikä välttämättä koskaan tule, on jo aiheutettu haitta peruuttamaton. Mikäli alueen yrittäjät olisivat yrittäneet hoitaa asian virallista tietä pitkin ja neuvottelemalla asianosaisten kanssa, olisi negatiiviselta julkisuudelta voitu välttyä. Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Ehkä tähän joku kommentoi, että "kaikki julkisuus on positiivista julkisuutta". Tällöin voitaisiin kuvitella, että mahdollisesta kaivoksen avaamisesta ja mahdollisten haittojen konkretisoitumisesta aiheutunut julkisuus olisi Ylläksen matkailun kannalta vain positiivista julkisuutta.

Henkilökohtaisesti näen vakavampana uhkana kaivoksen luonnolle ja natura-alueelle mahdollisesti aiheuttamat haitat, kuin Ylläksen matkailulle aiheuttamat taloudelliset haitat. Onhan Ylläs jo nykyiselläänkin "raiskattu" monin tavoin. Ihmisen kädenjälki Ylläksen rinteillä näkyy yhtä kauas kuin mitä itse Ylläskin näkyy. Ylläs on lisäksi rakennettu suhkot täyteen mökkejä sekä hotelleja. Lisäksi Ylläs näkyy kaamosaikaan melko kauas, koska rinteitä valaisevat valot näkyvät todella kauas. Siinä mielessä Ylläksen yrittäjiltä on jopa hieman kaksinaamaista vastustaa kaivosta sillä verukkeella, että kaivoksesta saattaisi mahdollisesti tulla pölyä ladulle.

Asioista on yleensä aina helppo löytää huonoja (tai hyviä) puolia ja niiden perusteella vastustaa (tai kannattaa) kyseistä asiaa. Tähän pystyy kuka tahansa. Ymmärrän matkuiluyrittäjien huolen toimeentulostaan, mutta erityisen pettynyt olen Ylläksen yrittäjien kyvyttömyyteen löytää tilanteelle mitään muuta ratkaisua kuin vain ja ainoastaan vastustaa kaivosta. Luulisi yrittäjillä ja erityisesti elämysmatkailua tarjoavilla yrittäjillä olevan hieman enemmän luovuutta?

Kuten aikaisemmin kirjoitin, Ylläs on käytännössä puolet vuodesta kiinni. Voitaisiinko Hannukaisen kaivoksen ja Ylläksen yhteiselo toteuttaa siten, että Ylläksen ollessa kiinni olisi Hannukaisen kaivos toiminnassa? Tällätavoin haittavaikutukset Ylläksen matkailuun saataisiin minimoitua ja kaivoksen elinikä saataisiin samalla jopa kaksinkertaistettua. Ylläs tarjoaisi työtä kaivoshenkilökunnalle silloin kun kaivos olisi kiinni ja toisinpäin. Täydellinen symbioosi?

Mikäli kaivostoiminta ei olisi riittävän kannattavaa kyseisenlaisella mallilla ja edellä mainituilla tiukoilla ympäristö- sekä lupaehdoilla, niin ehkäpä kaivostoimintaa ei kannata Ylläksen vieressä toteuttaa vielä tässä vaiheessa? Varmaa on, että mikäli malmeja ei kaiveta ylös maaperästä, säilyvät ne siellä. Varmaa on myös, että maailman malmivarojen ehtyessä, uudet ja hyödyntämättömät malmivarannot nostavat arvoaan. Jonain päivänä myös Hannukaisen rauta (sekä kupari ja kulta) olisi siinä arvossa, että malmia voitaisiin kaivaa puoli vuotta ja olla kaivamatta puoli vuotta, kannattavasti. Tuona kyseisenä ajankohtana, oli se sitten 50 tai 150 vuoden kuluttua on erittäin suurella todennäköisyydellä myös Ylläksen matkailu voimissaan.

Entä sitten kun Hannukaisen ja Kuervitikon valtavat montut on kaivettu? Eikö niille löydy mitään muuta käyttöä, vaan onko ainoa vaihtoehto palauttaa luonto mahdollisimman lähelle alkupereistä tilaa? Montuillekkin löytyisi varmasti joku luovempi käyttötarkoitus?

PÄIVITYS 5.3.2014 aamu

Lukuisten eri medioista saamieni palautteiden ansiosta ja väärinymmärrysten välttämiseksi kirjoitan tähän vielä blogikirjoituksen pointin: Mikäli kaivoksen lupaehdot saadaan blogikirjoituksessa mainittujen tiukkojen määräysten mukaisiksi ei nykyisellä kaivosteknologialla ja malmin maailmanmarkkinahinnoilla välttämättä kannata kaivostoimintaa vielä aloittaa. Kaivosyhtiö saisi kuitenkin kaipaamansa kaivosluvan. Nykyinen kaivoksen vastustaminen kovaäänisesti ei ole Ylläksen imagon kannalta paras vaihtoehto. Tulevaisuudessa kaivos voidaan toteuttaa paremmin tuottavana ja ympäristöä pilaamatta sekä Ylläksen matkailun kanssa symbioosissa.

PÄIVITYS 5.3.2014 ilta

Päivän aikana olen saanut edelleen paljon palautetta kaivosta vastustavilta henkilöiltä, että miksi kannatan kaivosta tai miksi ajan kaivoksen asiaa. Toistuvien väärinymmärrysten välttämiseksi kirjoitan tähän vielä henkilökohtaisen kantani: En ole kaivosta vastaan tai kaivoksen puolesta. En ole vielä päättänyt kantaani asian suhteen. Olen pohtinut asiaa eri näkökulmista ja kerännyt faktoja asiaan liittyen ja kirjoittanut myös tämän blogikirjoituksen. Nyt olen saanut tietooni myös paljon mielipiteitä alueen asukkailta, toki enimmäkseen kaivoksen vastustajilta. Tieteellistä näyttöä ja verrokkikohteita ei kaikkien ongelmien osalta ole saatavilla, joten alueen asukkaiden mielipide tulee vaikuttamaan paljon lopulliseen kantaani.


LÄHTEET:

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

max vaaltio

No mitä se nato sitten valtioita auttaa. Sanomalla että voi voi ja oi oi, kylläpä nyt kaikkien pitäs olla kiltisti tai äiti suuttuu, tai jopa itkee. Lällykkä touhulla ei venäjän kanssa pärjää, nyt olis paikka ja aika laittaa jauhot suuhun, vaan mitäpäs kuuluu. Ai ai kun on varvas kipee ja sukset on huonosti voideltu jne...

Käyttäjän Jari-PekkaTeurajrvi kuva
Jari-Pekka Teurajärvi

Kiitos kommentista, vaikka se ei näytä liittyvän tähän blogikirjoitukseen. Uskoakseni kommentoijalla on mielen päällä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti. Toivotaan, ettei konfliktialueella syty sota ja että tilanne saadaan diplomaattisin keinoin ratkaistua.

Käyttäjän MarkusKiili1 kuva
Markus Kiili

Hieman taitaa olla päivittämättä nuo tiedot Ylläksen aukiolosta. On ihan totta, että kevään hiihtosesonki on suurin sesonki ja sellaisena se varmasti pysyykin, koska silloin Ylläkselle tulee monenlaisia turisteja ja harrastusmahdollisuuksien määrä on suurimmillaan. Väittämä, että Ylläs uinuisi puolet vuodesta on kuitenkin tuulesta temmattu ja perustunee talvi- ja kesäsesongin välissä olevaan toukokuuhun, joka on ja varmaan tulee jatkossakin olemaan hiljainen, koska luonnon olosuhteet vaikeuttavat harrastamista. Sen sijaan muut kuukaudet alkavat olla turismikuukausia. Kesän ja loppusyksyn markkinointiin ei mielestäni ole panostettu riittavästi ja sen vuoksi silloin on hiljaisempaa kuin voisi olla.

Sain Jounin Kaupan kassatilastot vuodesta 2006 alkaen kauppiaalta, koska ajattelin niiden kuvaavan hyvin sesonkien eroja. Kaupassahan ei voi olla kävijöitä, jos ei ole ihmisiä. Toukokuu on hiljainen ja toimii samalla oivana verrokkina muille kuukausille. Kesäkuussa asiakkaita on puolet enemmän kuin toukokuussa, mutta kaikkina muina kuukausina asiakkaita on 2-7 kertainen määrä. Turisteja siis on jo ympärivuotisesti, mutta enemmänkin vielä mahtuisi ja siihen pitää panostaa.

Toki osa firmoista laittaa osaksi vuotta lapun luukulle, mutta yhä useampi pitää liikkeen auki ympärivuotisesti. Sen olen huomannut täällä asuessa ja etätöitä tehdessä. Palvelut pelaa kaikkina vuodenaikoina. Hiihdonopetusta ja suksivuokrausta ei tosin ole tarjolla kesäkuukausina.

Kaivos tulee vääjäämättä vaikuttamaan matkailijoiden määrään. Koska kaukaa tulevat ovat tällaisissa asioissa herkimpiä, vähenee ulkomaalaisten matkailijoiden määrä eniten. Ulkomaalaisten ansioista sesonki on jatkunut merkittävästi vajaan kymmenen vuoden aikana ja osa yrityksistä on täysin riippuvaisia ulkomaalaisista turisteista. On siis lähes varmaa, että osa yrityksistä joutuu joko lopettamaan toimintansa tai vaihtamaan paikkakuntaa. Tulevaa työllisyyttä ei voi siis laskea lisäämällä kaivostyöpaikat matkailutyöpaikkoihin, vaan kaivoksen myötä matkailun työpaikat tulevat selvästi vähenemään.

Kaivoshankkeeseen liittyen on heitetty lukuja matkailun vähenemisestä. Esimerkiksi 10-30 % laskusta on puhuttu. Kymmenen prosenttia kuulostaa vähältä, mutta korkeilla kiinteillä kustannuksilla toimivissa yrityksissä se voi tarkoittaa yli 80 % laskua liikevoittoon. Kolmenkymmenen prosentin laskulla hyvin moni yritys joutuu lopettamaan toimintansa.

Monella yrittäjällä on velkaa, jonka vakuutena ovat kiinteistöt ja maat Ylläksellä. Kaivoksen myötä niiden arvo laskee, jolloin päädytään tilanteeseen, jossa vakuuksien arvo suhteessa lainohin ei enää riitä. Kun samalla yrityksen liikevaihtolaskee, tekee pankki varmasti omat ratkaisunsa ja irtisanoo lainat.

Kun kaivoksen vaikutusta katsoo Ylläksen yrittäjien näkökulmasta, ei sen äänekäs vastustaminen kuulosta lainkaan tyhmältä. Sehän on heille ainoa mahdollisuus. Asukkaiden lisääntyminen kylällä kaivostyöläisten myötä ei korvaa menetettyjä turisteja, sillä he eivät osta palveluita lainkaan samassa suhteessa kuin turistit.

Kaivoksen sijaan Kolarissa tulisi toden teolla satsata nosteessa olevaan luontomatkailuun. Ylläksen lisäksi kunnasta löytyy muitakin luontokohteita kuten Teuravuoma, Väylä ja järvikylät. Kaikki nämä ovat ulkomaalaiselle hyvin eksoottista koettavaa. Miksi tappaa lypsävä lehmä? Miksi ei hankita samanlaisia lisää?

Käyttäjän Jari-PekkaTeurajrvi kuva
Jari-Pekka Teurajärvi

Kiitos kommentista!

Käytit itsekkin varovaista ilmaisua, "muut kuukaudet alkavat olla turismikuukausia". On varmasti totta, että potentiaalia Ylläksen kesämatkailullakin on, mutta kuten sanoit "Kesän ja loppusyksyn markkinointiin ei mielestäsi ole panostettu riittävästi". Markkinointiin ei välttämättä kannata kovin paljoa panostaa, mikäli palveluita ei kuitenkaan ole riittävissä määrin tarjolla. Sanoisin että muna-kana ongelma.

Insinöörinä pidän tilastoista. Voisiko olla, kuten blogissa kirjoitin, että saamasi Jounin Kaupan kassatilastot vahvistavat myös aiemman väittämäni hiljaisista kuukausista (viikot 20-48, poikkeuksena ruskasesonki)?

Totesit, että "osa firmoista laittaa osaksi vuotta lapun luukulle, mutta yhä useampi pitää liikkeen auki ympärivuotisesti". Tällöin yrittäjät pystyvät työllistämään todennäköisesti vain itsensä, eikä sesongin kaltaista työvoimantarvetta kuitenkaan ole. Tämä on ratkaisevaa puhuttaessa siitä, kun kirjoitin että "Ylläs on kiinni puolet vuodesta". Tällöin varsinainen työvoimantarve on myös vain puolet vuodesta ja on johtanut monelta osin siihen, että työvoima tulee sesongin ajaksi muualta Suomesta tai ulkomailta. Pidemmän päälle olisi win-win-win tilanne, jos Ylläs pystyisi yrittämään kokovuotisesti, tarjoamaan palveluita kokovuotisesti sekä työllistämään kokovuotisesti.

Kirjoitit, että "Kaivos tulee vääjäämättä vaikuttamaan matkailijoiden määrään." Olen samaa mieltä, mikäli Ylläksen yrittäjät markkinoivat vahvasti, että vieressä on Euroopan suurin avolouhos ja että se on huono asia. Nythän on käymässä niin. Ylläs-brändiä tarpeettomasti tahrataan, vaikka koko kaivosta ei edes ole olemassa. Luonto ja elämysmatkailu ja sen markkinointi on paljon kiinni mielikuvista. Väitän, että suurin osa suomalaisista ei osaa näyttää kartalta, että missä Ylläs sijaitsee. Vaitän, että vielä harvempi osaa näyttää, että missä Kolari sijaitsee. Vielä harvempi tietää kaivoshankkeesta. Puhumattakaan ulkomaalaisten matkailijoiden tietämyksestä asian suhteen. Mielikuvissa Ylläs sen sijaan mielletään puhtaaksi Lapin tunturiksi, jossa on lunta, kaamos, revontulet, ruska jne. Nämä mielikuvat on saatu aikaiseksi vuosikymmenten markkinoinnin ansiosta.

Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että "osa yrityksistä joutuu joko lopettamaan toimintansa tai vaihtamaan paikkakuntaa". Ne yritykset, jotka sijaitsevat kaivoksen välittömässä läheisyydessä joutuvat joko lopettamaan tai vaihtamaan sijaintiaan.

Siinä olen kanssasi eri mieltä, että "kaivoksen myötä matkailun työpaikat tulevat selvästi vähenemään". Mikäli kaivoshanke hoidettaisiin kuten olen blogikirjoituksessani ratkaisuvaihtoehdoissa esittänyt, ei kaivos vaikuttaisi matkailuun niin radikaalisti, että matkailun työpaikat selvästi vähenisivät.

Mainitsit, että "Kaivoshankkeeseen liittyen on heitetty lukuja matkailun vähenemisestä." Insinöörinä minun täytyy todeta, että heittoarviot eivät ole riittävän luotettavia, kuten tilastot ja verrokkiluvut, joita pitäisi käyttää arvoitaessa vaikutuksia. Mikäli matkailu vähenisi tuon 10% kaivoksen aiheuttamien mielikuvien vuoksi, pitäisi miettiä että miten tuo 10% lasku saataisiin muutettua esimerkiksi 20% kasvuksi? Onhan Ylläksen matkailijoiden nykyinenkin määrä saatu jollakin tavalla toteutumaan lähtökohdiltaan huomattavasti pienemmistä määristä.

Väitteesi "Monella yrittäjällä on velkaa, jonka vakuutena ovat kiinteistöt ja maat Ylläksellä. Kaivoksen myötä niiden arvo laskee, jolloin päädytään tilanteeseen, jossa vakuuksien arvo suhteessa lainohin ei enää riitä. Kun samalla yrityksen liikevaihtolaskee, tekee pankki varmasti omat ratkaisunsa ja irtisanoo lainat." En tiedä, että mihin perustuu väite, että Ylläksen kiinteistöjen tai maan arvo laskee kaivoksen vuoksi, mutta sen tiedän ettei pankki irtisano lainoja kuin vasta siinä vaiheessa kun velallinen ei pysty velvoitteitaan hoitamaan. Ehkä tätä tarkoititkin. Kuten seuraavassa kappaleessa kirjoitit, asukkaiden määrä kylällä (Äkäslompolo, Ylläsjärvi, oletan) lisääntyy kaivostyöläisten myötä. Mielestäni tämä voisi vaikuttaa kiinteistöjen hintoihin jopa positiivisesti eli nostamalla arvoa.

Toteat "Kun kaivoksen vaikutusta katsoo Ylläksen yrittäjien näkökulmasta, ei sen äänekäs vastustaminen kuulosta lainkaan tyhmältä. Sehän on heille ainoa mahdollisuus". Mielestäni tuolla äänekkäällä vastustamisella vaikutetaan vahingollisesti Ylläksen tärkeimpään markkinointivalttiin eli mielikuvaan Ylläksestä. Olisin itse pyrkinyt hoitamaan asiaa virallista reittiä sekä asianosaisten kanssa neuvottelemalla ja miettimällä eri vaihtoehtoja jne. Ehkä tämä tie on jo yrittäjien mielestä käyty?

Kun kirjoitat, että "Kaivoksen sijaan Kolarissa tulisi toden teolla satsata nosteessa olevaan luontomatkailuun", ajattelen että luontomatkailuun kannattaa satsata joka tapauksessa eikä kaivos pois sulje tätä vaihtoehtoa.

Anu Leppänen

Yrityksemme Lapin Vaellushevoset toimii ympäri vuoden. Hiljaisempaa on ainoastaan marras- ja toukokuussa, jolloin hevosemme saavat hyvin ansaitun loman. Sijaintimme aivan kaivosalueen vieressä Kuopalla aiheuttaa sen, että mikäli kaivos tulee, toiminta on pakko lopettaa. Ehdotus puoli vuotta matkailua ja puoli vuotta kaivosta ei ainakaan meidän kohdallamme ole realistinen ajatus.

Kun aloimme rakentaa tätä paikkaa, emme olleet tietoisia mahdollisista kaivossuunnitelmista ja ymmärsimme tuolloin, että alueelle haluttiin ympärivuotista toimintaa matkailijoille. Mikäli kaivosasia olisi ollut tiedossamme, olisimme toki rakentaneet muualle. Vuosien varrella olemme yrittäneet saada selvää faktoista, mutta asioista on ollut hyvin vaikea saada selvää ilman kaivosalan ja lakeihin liittyvää koulutusta.

Ymmärrän mainiosti, että työpaikkoja tarvitaan Lappiin ja mikäli kaivos niitä tuottaa kuten on luvattu ja ympäristöasiat hoidetaan ensiluokkaisesti, niin sehän on hienoa. Muuttaessamme Lappiin mieheni kotikylään vuonna 1994 pienen tyttäremme kanssa ajatuksena oli, että olemme valmiita tekemään niitä töitä joita eteen tulee ja jos ei tule, perustamme oman yrityksen. Ymmärsimme, ettei Lapista noin vain työpaikkoja löydy. Erilaisia töitä tehtyämme uskaltauduimme perustamaan oman yrityksen, jotta saisimme pysyvän toimeentulon ja mielekästä työtä.

Mutta nyt, mistä löytyy tietoa kuinka toimia tilanteessa, jossa menettää elinkeinonsa ja omalla työllä ansaitun omaisuuden arvo putoaa nollaan? Tämä on ainakin minulle jäänyt toistuvasti epäselväksi. Hevosalan yritykset eivät tunnetusti ole kultakaivoksia, mutta ainakin työllistämme itsemme ja teemme työtä, jolla tuntuu ainakin asiakkaittemme mielestä olevan merkitystä.

Olisi ilahduttavaa nähdä, että päättäjät näkisivät myös ihmiset ja heidän työnsä myös yksilötasolla ja jostain saisi asiallista tietoa keskitetysti.

Ystävällisin terveisin
Anu Leppänen
www.lapinvaellushevoset.fi, www.facebook.com/Lapinvaellushevoset

Käyttäjän Jari-PekkaTeurajrvi kuva
Jari-Pekka Teurajärvi

Kiitos kommentista!

Mahtava kuulla, että Teidän yritys on onnistunut toimimaan ympärivuotisesti! Se ei ole itsestäänselvyys talvimatkailuun painottuvassa Ylläksen toimintaympäristössä.

Yrityksenne sijainti mahdollisen kaivoksen avautuessa on kyllä erittäin haasteellinen, eikä muuta vaihtoehtoa varmaankaan ole kuin edellä mainitsemanne. Tuolloin täytyy tietenkin kaivosyhtiötä vaatia vastaamaan taloudellisesta menetyksestä, vaikka kaivosyhtiön mahdollinen taloudellinen korvaus ei tietenkään tulisi korvaamaan elämäntyönne menettämistä.

Olen yllättynyt kuullessani, että Ylläksen/Kolarin yrittäjille ei ole kerrottu mitään kaivoksen mahdollisista vastuista yrityksenne kaltaisessa tilanteessa? En osaa suoraan sanoa, että kenelle vastuu tiedottamisesta kuuluu, mutta tuota kannattaa kysyä ainakin kunnan elinkeinotoimistosta? Täältä löytyy yhteystiedot: http://www.kolari.fi/fi/yrittaminen/henkilosto.html

Yrityksenne, perheenne, työntekijöidenne sekä asiakkaittenne puolesta toivon, että kaivos toteutuu vasta joskus kaukana tulevaisuudessa. Ymmärtääkseni Hannukaisen kaltaisen avolouhoksen tapauksessa esille tuotuja pölyhaittoja on lähes mahdotonta estää, joten haittavaikutukset olisivat melko varmoja Kuopan seudulla. Lisäksi kaivoksen äänet kantautuvat hyvin todennäköisesti myös yrityksenne toiminta-alueelle.

Näkisin parhaana keinona viivästyttää kaivoksen avaamista hamaan tulevaisuuteen asettamalla kaivoksen lupaehdot niin tiukoiksi, että nykyisillä raudan, kuparin ja kullan maailmanmarkkinahinnoilla ei kaivosta olisi taloudellisesti järkevää toteuttaa. Joskus tulevaisuudessa kun maailman malmivarat ovat ehtyneet, olisi kaivoksen avaaminen todennäköistä koska malmin hinta olisi korkea. Siihen mennessä olisi toivottavasti myös kaivosteknologia kehittynyt niin pitkälle, että nykyisenkaltaisia haittoja ei olisi olemassa.

Kirjoitin aiemmin syksyllä myös Talvivaaran ongelmista http://jari-pekkateurajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.f...

Nykyinen kaivospolitiikka ei valitettavasti palvele kuin ulkomaalaisten sijoittajien tarpeita.

Toimituksen poiminnat